Jos pitää valita yksi kirjailija, jonka opetukset ovat ylitse muiden, se on Erno Paasilinna. Hänen aforisminsa opettavat enemmän kuin pitkät kirjoitusoppaat.

Maailmaan mahtuu paljon hyviä kirjoitusoppaita, jotka ovat lukemisen arvoisia. Mutta kun Erno Paasilinna opettaa pilven reunalta aforistisin lausein, kannattaa kuunnella.

Lauseen oppi on lyhyt. Sen on kestettävä yksin. Se ei ole sosiaalinen olento.

Paasilinna kirjoittaa niin kuin saarnaa. Päälauseet kuljettavat viestin perille. Piste on paras välimerkki. Mutta tämä ei tarkoita hirttäytymistä lyhyeen mittaan.

Lauseen on vietävä perille, oli se pitkä tai lyhyt, sen on oltava oikean mittainen.

Tyyli ei saa jyrätä asiaa

Paasilinnan mukaan lauseet ovat pilalla, kun ne alkavat selittää. Sanavalinnoissa pitää olla tarkkana, sillä asian ja sanan tulee olla yhtä.

Tyyli ei saa nousta asian yli, ei milloinkaan, ei erota siitä, ei enempää kuin iho ruumiista.

Jotta päästään maaliin, kirjoittajan on oltava ankara tuotoksilleen. Paasilinnan mielestä tekstiä on käsiteltävä niin kuin teurastaja käsittelee ruhoa.

Teksti on silloin kunnossa, kun sitä ei voi leikata tai pyyhkiä tärvelemättä.

Tavalliset lauseet ovat kauniita

Paasilinnan mukaan hyvä kieli on konkreettista. Siinä tosiasioihin perustuvat merkit ovat nähtävissä yhtä selvästi kuin kartassa.

Kaunis kieli on kaikkea muuta kuin hienostelua: tavallisuus on sen salaisuus.

Kauniit lauseet ovat puhtaita ja luonnollisia ja aina tavallisia. Vain yksi henkäys erottaa ne yleisistä lauseista.

4 asiaa, jotka kirjoittajan on voitettava

Kirjoittajan tiellä kohti hyvää tekstiä vaanii vaaroja.

Paasilinna neuvoo, ettei pidä pyrkiä olemaan omaa tekstiään viisaampi. Silloin paljastaa oman tyhmyytensä. Myös syvähenkisyys on tympeää, varsinkin jos siinä onnistuu.

Paatos on sietämätöntä, Paasilinna tarjoilee vastalääkkeeksi ironiaa. Paasilinna varoittaa myös innostumisesta, sillä sitä on mahdotonta hallita. Hän pitää inspiraatiota aloittelijan ominaisuutena.

Minusta niin aloittelija kuin konkari tarvitsevat inspiraatiota ja perspiraatiota, luovuutta ja kovaa takapuolta. Hyvä lopputulos ei synny ilman työtä, siitä olen Paasilinnan kanssa samaa mieltä.

Huonoa tekstiä voi aina muuttaa ja se tulee siitä vain paremmaksi. Muuten se ei paremmaksi tulisikaan.


Jälkisanat: Sanat johtavat tekoihin

On helppo ajatella, että sanat eivät ole tärkeitä. Kuvakin kuulemma kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Paasilinna korostaa, että sanat ovat tekoja. Ne aiheuttavat tekoja ja vaikuttavat tekoihin.

Käytetään sanoja siis harkiten ja vastuullisesti.