Valitut lauseet 2.0

#sisältö #markkinointi #parta #kirjat #whatnot

Fakta ja fiktio ovat kaksi täysin eri lajia. Vai ovatko? Markkinointiguru Seth Godinin mukaan yritysten sisältöjen pitää olla ainutlaatuista kuin taide. Lisäksi tarinankerronnan lait toimivat samoin niin todessa kuin keksityssä tekstissä. Kysytään kirjahyllyn arvovaltaiselta kaartilta, miten tarinoita kirjoitetaan.

Taiteella voi olla monia tavoitteita, mutta monet kirjailijat haluavat kuvata omaa aikaansa. Mielikuvituksella tavoitetaan jotain olennaista ja tärkeää, jotain joka menee syvälle sieluun ja tunteisiin.

Runoilija Helena Anhavan mukaan kirjoittaminen on parhaimmillaan dialogia elämän kanssa. Tässä prosessissa lopputulosta ei välttämättä kannata löydä lukkoon, neuvoo kollega Mirkka Rekola.

Joka päivä edessä tyhjä lehti, minä kirjoitan / ja pidän sen avoimena.

Ernest Hemingwayllä oli tapana aloittaa kirjoittamalla yksi lause, joka on totta. Samaan tavoitteeseen pyrki myös runoilija Jarkko Laine.

Sanoa jotakin todellista. / Se on ollut ainoa toiveeni, / se mitä olen kuvitellut.

Mielikuvitus on tärkeä työkalu, mutta se ei yksin riitä. Ehkä sitä ei edes tarvita, sillä havainnot riittävät. Sitä mieltä on runoilija Kai Nieminen.

Ei tarvitse luoda omaa maailmaa, saati vetäytyä fantasiaan; / riittää kun pysyy siinä minkä näkee, antaa toisten keksiä / omiaan.

Ei varmaan tule yllätyksenä, että molemmat lähestymistavat voi yhdistää, kuten tekee Kari Hotakainen.

Mutta jos olet pomminvarma, että tarinasi on ainutlaatuinen, anna tulla. Muista: lyhyesti, leikkaa eletty auki kuin samettikangas, tarkenna taakse, pane puolet lisää jos oma ei riitä, tarjoile yksityiskohtia, niistä me elämme, yleiseen kuolemme. Anna elämys, älä koko elämää.

Hotakaisen mukaan tarinankertojan tulee välittää elämys yksityiskohtien avulla. Paavo Haavikko ilmoittaa ykskantaan, että kirjoittajan tehtävä on aina luoda pelkistetty kuva.

Tämä selvä, kirjoittaminen on siis valikointia. Koko maailmaa kaikkine yksityiskohtineen ei voi, eikä kannata kuvata. Mitkä yksityiskohdat sitten kannattaa ottaa mukaan? Stephen King tietää vastauksen.

Mielestäni onnistunut kuvaus syntyy yleensä muutamasta harkiten valitusta yksityiskohdasta, jotka edustavat kaikkea muuta. Useimmiten tällaiset yksityiskohdat tulevat mieleen ensimmäiseksi.

Kingin mukaan onnistunut kuvaus alkaa selkeästi näkemisestä ja sen vie päätökseen selkeä kirjoittaminen, jossa käytetään tuoreita kielikuvia ja helppoja sanoja.

Selvästi sanottu, mutta voi sen vielä rautalangasta vääntää. Ole hyvä, Claes Andersson.

Mene suoraan asiaan. Käytä selkeitä päälauseita. Älä psykologisoi. Älä ole teoreettinen. Vältä monimutkaisia lauserakenteita. Poista kaikki turha, mikä ei tuo juttuusi mitään lisää vaan lihottaa ja paisuttaa tekelettäsi.

Mika Waltari muistuttaa, että selkeä esittäminen edellyttää selkeää ajattelua. Hän pitää kaikkien suurten ajatusten tunnusmerkkinä yksinkertaisuutta.

Tässä on omat hankaluutensa niin kuin Claes Andersson muistuttaa: on vaikeaa kirjoittaa yksinkertaisesti niin, ettei yksinkertaista. Samalla voi paljastua, ettei keisarilla ole vaatteita, huomauttaa Martti Anhava.

Yksinkertaisten lauseiden kirjoittaminen on vaikeaa. Lisäksi ne näyttävät kiusallisen selvästi minkä verran asiaa ihmisellä on.

Yksinkertaisuus ja selkeys ovat kovia vaateita, jopa parhaimmille. Tämä ihanne pani runoilija Edith Södergranin pohtimaan omia kykyjään.

Kykenenkö olemaan niin yksinkertainen kuin minun alituisesti tyydyttymätön kaipuuni, minun sisinnä punnitseva tyytymätön makuni vaatii?

Miten selkeitä, yksinkertaisia, konkreettisia lauseita kirjoitetaan?

Ne edellyttävät harjoittelua, toistoja, epäonnistumisia. Charles Bukowskin mukaan on kirjoitettava kehnoa kamaa, jotta voi kirjoittaa hyvää kamaa. Hän muistuttaa, että lisäksi pitää lukea hyviä kirjailijoita ja elää.

Harjoituskappaleet eivät välttämättä mene hukkaan, mikäli uskomme Tuomas Kyröä.

Valmiit lauseet eivät synny tyhjästä, valmiit lauseet syntyvät huonoista lauseista.

Hieno lause palkitsee laatijansa. Charles Bukowskin mielestä mikään ei ole niin kaunista ja puhdasta kuin toimiva lause.

Kauneus on Erno Paasilinnalle tarkoituksenmukaisuutta, eikä epätosi voi koskaan olla kaunista. Toimivat lauseet on helppo pilata, huomauttaa Paasilinna. Kun lauseet alkavat selittää, ne ovat pilalla.

Olisi virhe ajatella, että yksikertaiset ja selkeät lauseet ovat kylmiä ja tunteettomia. Lassi Nummi sai mahtumaan yhteen lauseeseen kaikki tunteet. Se oli runoilijan julkilausuttu tavoite.

Minä tahdon kirjoittaa / ilon ja surun samaan lauseeseen / niin että ne soivat kielessä yhtä aikaa.

Jos tässä onnistuu, syntyy jotain ainutlaatuista, elämää suurempaa. Sanoja, joita runoilija Caj Westerberg luonnehtii näin.

Ja sanat, niin lujat, / että ne kantaisivat kaiken / ja kaiken läpi: seinien, kuoleman, elämän.

Viimeistään tässä vaiheessa järkevän ihmisen mieleen tulee ajatus, että taiteen vaatimukset ovat liian kovia markkinointiviestinnän sisällöille.

Olen eri mieltä.

On parempi tavoitella taivasta kuin olla yhdentekevä. Siksi meidän kannattaa oppia kirjailijoilta. Mutta ei aivan kaikessa. Kai Nieminen voi odotella inspiraatiota, mutta sisällöntuottajalla ei ole sitä ylellisyyttä.

Miksi tekisin jotakin muuta, jos minun tekee mieleni / kirjoittaa runo. Ja miksi helvetissä / kirjoittaisin runon / jos mieleni tekee tehdä jotakin muuta.

Lue lisää kirjoittamisesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: