Valitut lauseet 2.0

#sisältö #markkinointi #parta #kirjat #whatnot

Puhdistusaine

Millainen kieli toimii parhaiten markkinoinnissa, myynnissä ja johtamisessa?

Kielen kontribuutio viestinnälle on merkittävä. Se linkittää ihmiset toisiinsa, niin online kuin offline ja erityisesti face-to-face. Siten kommunikaatio nousee nextille levelille eikä todellakaan floppaa.

Eikä tarvitse välttämättä ragee, mikäli skenaariot eivät kohtaa.

Eikä tarvitse välttämättä ragee, mikäli skenaariot eivät kohtaa. Tässä keississä bondaus on mahdollista, kunhan kompetenssit tuottavat synergiaa rajapinnassa.

Mikäli win-win -tilanne aktualisoituu, siitä kannattaa tehdä best practice ­– unohtamatta muita action pointteja ja kilpailijoiden benchmarkkausta.

Kaikki perustuu luonnollisesti siilot ylittävään tiimityöhön. Parhaaseen tulokseen päästään, kun liideri on koutsi, joka sparraa ja fasilitoi proggiksen bottom-up eikä top-down.

Työntekijälähettiläs voi olla someskenen hallitseva key account manager.

Brändin kannattaa keskittyä arvoketjussa omaan core-osaamiseensa. Näin jokainen työntekijälähettiläs voi olla someskenen hallitseva key account manager, joka pitää tatsin swaginä.

Se on ihan no-brainer, että disruptoivat ideat löytyvät boksin ulkopuolelta. Siltä ei voi välttyä, että muutosvastarinta on keskeinen kipupiste.

Vaikka call-to-actionit on integroitu bisnesstrategiaan, liidit saattavat ländätä metsään. Juurisyynä on usein legacy-järjestelmä, jonka elinkaarta ja skaalautuvuutta ei ole huomioitu.

Pitää jumpata workflow iskuun, niin konversioiden määrä kääntyy kasvuun ostopolulla.

Siitä ei ole iloa, että on top-of-mindissä, mikäli markkinapenetraatio laahaa perässä. Pitää jumpata workflow iskuun, niin konversioiden määrä kääntyy kasvuun ostopolulla.

Mikään quick-and-dirty -himmeli ei riitä. Tarvitaan kokonaisratkaisu, jotta ROI näkyy pitkässä juoksussa viivan alla. Transparenssin saavuttamiseksi prosessi kannattaa auditoida ja sertifioida.


Ei epilogi vaan jälkikirjoitus

Kaikki tietävät, että hyvä kieli on yksinkertaista ja selkeää. Mutta sen tuottaminen on monelle ylivoimainen suoritus.

Eivätkö kaikki edes halua ilmaista asioita selvästi. Joskus jorina on niin monimutkaista dadaa, että se tuntuu rikokselta suomen kieltä kohtaan.

Tietokirjailija ja historioitsija Teemu Keskisarja neuvoo HS Vuoden parhaat kirjat -teemalehdessä 5/17, että älä hienostele.

Unohda akateemiset viisastelut, englanti ja tieteellinen terminologia. Niitä kannattaa käyttää vain hämäyksenä apurahahakemuksissa. Jos tekstissä on sana paradigma tai diskurssi, lopetan lukemisen kirjoittajasta ja aiheesta riippumatta. Syvin itseilmaisu ja lukijan koskettaminen ovat mahdollisia vain selkeällä äidinkielellä.

Niin on. Selkeä äidinkieli. ❤

Lue lisää kirjoittamisesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: