Mikä on sisältöstrategia?

Miten suunnitellaan sisältöstrategia? Jotta voi vastata näin laajaan kysymykseen, se kannattaa jakaa pienempiin osiin. Tämä on kolmiosaisen juttusarjan ensimmäinen osa, jossa määrittelen, mikä sisältöstrategia on. Toinen osa keskittyy työprosessiin. Kolmas kertoo, mitä sisältöstrategia sisältää.

Blogikirjoitus, presentaatio, laskeutumissivu, video, mainos, artikkeli, podcast, opas, esite, some-päivitys, tuote-esittely, roll-up. Listaa olisi helppo jatkaa, mutta jo tästä saa hyvän kuvan sisältöjen moninaisuudesta. Sisältöstrategia laittaa tämän kokonaisuuden järjestykseen.

Ennen kuin ryhtyy sisältöstrategian suunnitteluun, on hyvä ymmärtää, mitä on tekemässä. Akateemisessa maailmassa hyviin tapoihin kuuluu, että ensin määritellään käsitteet. Yhteinen kieli helpottaa kummasti asioiden ymmärtämistä.

Käsitteiden määrittelystä ei kuitenkaan kannata tehdä liian vaikeaa. Teoreettisten harjoitusten on oltava kiinni käytännössä, muuten niistä ei ole myöhemmin iloa arkisessa työssä.

Sisältö yhdistää markkinointia ja viestintää

Sisältöstrategiassa on kaksi tuttua sanaa. Strategia tarkoittaa pitkän aikavälin suunnitelmaa, jossa määritetään tavoitteet ja keinot, joilla nämä tavoitteet saavutetaan. Sisältö on viestinnän raaka-ainetta, kirjaimia, ääntä ja kuvaa eri muodoissaan.

Ei ole viestintää ilman sisältöä. Eikä sisältöä ilman viestintää – paitsi jos kirjoittaa pöytälaatikkoon. Viestintä ja sisällöt liittyvät elimellisesti toisiinsa. Välillä on vaikea erottaa, mistä toinen alkaa ja mihin toinen päättyy.

Viestinnän ja sisältöjen välille ei kuitenkaan kannata vetää yhtäläisyysmerkkejä. Viestintä on inhimillisen vuorovaikutuksen lisäksi yrityksen toiminto. Niin on myös markkinointi, ja molemmat touhuavat sisältöjen kanssa.

Sisältö on parempi säästää kattokäsitteeksi, joka yhdistää yrityksen eri toimintoja. Sisältöä on kaikki se, mitä yritys sanoo, tuottaa ja julkaisee. Sitä hallitaan ja ohjataan sisältöstrategian avulla.

Kaikki sisältöstrategiat ovat erilaisia

Maailmassa ei ole kahta samanlaista yritystä. Toiset toimivat kuluttajamarkkinoilla, toiset käyvät kauppaa muiden yritysten kanssa. On paikallisia pienyrityksiä ja kansainvälisiä suuryrityksiä. Lisäksi jokaisella toimialalla on omat erityispiirteensä.

Myös kaikki sisältöstrategiat ovat erilaisia, eikä yksi ja sama ratkaisu ei toimi kaikilla. Sisältöstrategiaa ei voi ostaa suoraan kaupan hyllyltä, eikä se synny matkimalla muita. Vaikka sisältöstrategiat ovat erilaisia, niissä otetaan kantaa samoihin asioihin.

Tilannetta hämmentää se, että sisältöstrategia-käsitettä käytetään vapauksia ottaen. Sisältöstrategia voi olla kokonaisvaltainen suunnitelma, joka kattaa yrityksen kaikki sisällöt. Joskus yksittäisen sivuston sisältösuunnitelmaa kutsutaan sisältöstrategiaksi.

Osa vierastaa koko käsitettä ja puhuu mieluummin sisältösuunnitelmasta, vaikka mukana olisi strategista suunnittelua. Toisaalta käytännönläheisiä suunnitelmia kutsutaan välillä sisältöstrategioiksi, jotta saadaan nostettua niiden arvoa.

Mikä on sisältöstrategian kova ydin?

Käsitteen epämääräisyydestä huolimatta sisältöstrategialla on mielestäni kova ydin: se määrittelee, miten yhdistetään yrityksen tavoitteet ja kohderyhmien tiedontarpeet. Lisäksi sisältöstrategia kertoo, mitä sisältöjä yrityksellä on, mitä sillä pitäisi olla ja miten ne tuotetaan.

Hyvä sisältö palvelee kahta herraa, yritystä ja asiakasta. Se edistää yrityksen etuja ja on hyödyllistä, kiinnostaa tai viihdyttävää kohderyhmän mielestä. Jotta temppu onnistuu, strategisen pohjan eli sisältöstrategian on oltava kunnossa. Muuten lopputuloksesta tulee epäyhtenäinen ja sekava.

Näin minä ymmärrän sisältöstrategian.

Nyt peruskäsitteet on hoidettu alta pois. On aika siirtyä siihen, miten sisältöstrategia tehdään. Se on kirjoitussarjan seuraavan osan aihe.

Lue myös nämä 👇